Osa 5. Treffit

Ovelasti kesä toikin mukanaan kaikenlaista uutta ja mukavaa. Joten aika on mennyt todellakin ihan lentämällä. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja kirjoitin tämän osan valmiiksi.

Sen enempiä vatvomatta pääsette lukemaan uuden osan. ->



Viimein päätin rohkaistua ja soittaa Ramille.



Oli ihme ja kumma, että tuo mies vastasi puhelimeen. Miksi hän ei ollut eilen viitsinyt soitella takaisinpäin, kun ei viitsinyt minulle vastata puhelimeen? Joka tapauksessa saimme Ramin kanssa sovittua ajan ja paikan. Kuitenkin mielessäni pyöri viime kertaiset kokemukset. Kuinkahan tänään mahtaa käydä?



Mitä lähemmäs kello kävi ajan kohtaa, jolloin taksi saapuisi hakemaan, sitä enemmän sydän alkoi tykyttämään. Päätin käydä maate ja kasata ajatukseni, rauhoittuminen ei vaan tuntuvat vaikuttavan mihinkään. Toisekseen olin menossa ensimmäisille treffeilleni.



Pian taksi kaarsi pihaan ja nousin kyytiin. Se oli menoa nyt.



Olin hiukan etuajassa ja päätin istahtaa alas odottelemaan. Pian silmiini osui tutun näköinen mies. Mitä lähemmäs mies tuli sitä paremmin aloin muistamaan missä olin hänet nähnyt. Kiusaannuin, hävetti. Mahtaisiko mies muistaa vielä sitä, miten yritin häntä iskeä?



"Moi, sä oot varmaan Carola?"
"Joo, oon" Vastasin miehelle.



"Hienoa, mä oon Rami." Mies esittäytyi ja muiskautimme poskisuukot toisillemme.



Rami oli yllättävän rennon oloinen, hauska ja sosiaalinen. Hänen kanssaan oli helppo jutella.



Päätimme mennä keilaamaan. Itseäni vähän jännitti, sillä edellinen keilaus kerta oli päättynyt aika ikävästi.



Onneksi en tällä kertaa lennähtänyt nurin radalle. Pian Rami yllyttykin minut tanssimaan kanssaan. Keskellä kirkasta päivää? Mitähän ihmiset ajattelivat.




Se miten rento ja huomaavainen, ja hauska Rami oli, lisäsi vain omaa kiinnostustani häntä kohtaan. Ilmeisesti Rami myös osasi tulkita oikein, sillä pian jo halailimme toisiamme.



Tilanne oli minulle uusi monellakin tapaa, koskaan aiemmit ollut ollut näin läheisissä tekemisissä miehen kanssa. Tunsin kuinka pieni puna nousi poskilleni. Välttääkseni nolon tilanteen heitin asian vitsiksi. Ilmeisesti se oli hauska juttu, kun Rami joutui hillitä nauruaan tukkimalla suunsa kädellään.



Tilanne vei mukanaan, ja pian huomasin Ramin vievän minut mukanaan hempeään suudelmaan.



Ramin käsivarsien ympäröimänä oli yllättävän hyvä olo, olisin voinut jäädä siihen koko loppupäiväksi.



Keilahallilta löytyin kuitenkin myös tanssilattia joten päätimme käydä kokeilemassa sitä.



Eikä mennyt kauaa, kun taas löysimme toisemme toistemme syleilystä.



Ja jakamasta pusuja toisilemme.



"Mulla on ollu aivan mahtavaa, valitettavasti joudun nyt lähtemään töihin. Jatkettaisiinko tästä täällä illalla?" Rami kysyi.
"Totta kai." vastasin iloisesti, harkitsematta asiaa kertaakaan.
"Hienoa, soitan sulle vielä, ni varmistellaa aikataulua sitten." Mies sanoi.



Ja muiskautti vielä pusun hyvästiksi.



Päätin soittaa itselleni taksin kotiin, kaipasin jo hieman omaa rauhaa - vaikka minulla oli ollut oikein mukavaa.



Viimein taksi saapui. Tällä kertaa nousin taksiin tyytyväisenä. Tällä kertaa en lähtisi kotiin pettyneenä.

--


Hoitelin rauhassa kesken jääneitä kotitöitä, kun puhelin pirahti soimaan.
"Haloo?" vastasin iloisesti.
"Moi, soittelin siitä illasta. Sopisiko Almankatu 6, kello 23?" Rami kysyi.
"Okei, joo. Miks ei. Nähdään sitten silloin." Vastasin hämilläni. Mistähän moinen mielen muutos?
"Selvä juttu. Nyt pitää jatkaa töitä, joten nähdään myöhemmin." Rami sanoi.
"Nähdään." Huikkasin puhelimeen, juuri ennenkuin mies sulki luurin toisella toisella puolella.



Koska tapaisimme niin myöhään, päätin nukkua pienet unet, jotta jaksaisin valvoa.



Päiväunilta herääminen tuotti vaikeuksia, sillä olisin voinut helposti jatkaa unia. Viileä suihku teki tehtävänsä ja virkisti onneksi olotilaa.



Suihkun jälkeen popsin hiukan hyytelöä, en sen kummemmin jaksanut miettiä mitä suuhuni laittaisin. Ja sehän teki tehtävänsä ja mahani pompsahti ulospäin.



Ei auttanut muu, kuin kokeilla. Toivottavasti hyppynarulla hyppiminen toisi nopean muutoksen asiaan.



Turhan ähkimisen ja puhkimisen jälkeen totesin, että olisi parasta tilata taksi, jotta sellaisen saisin. En halunnut myöhästyä tapaamiselta. Tai oikeastaan toisilta treffeiltämme.



Päätin kuitenkin vielä yrittää. Ehkä hyppynarusta tulisi vielä kaveri?



Minua ahdisti. Miten kehtaisin nähdä Ramin tämmöisenä? Oli pakko keksiä joku selitys, mutta mikä?

--


"Siinähän sinä oletkin" Rami huudahti ja kaappasi minut halaukseensa.
"Jopa ajoissa." Vastasin naureskellen.



Hetken halailun jälkeen irottauduimme toisistamme.
"Carola... Mitä ihmettä sinulle on tapahtunut?" Rami kysyi yllättäen.
Tässä sitä nyt ollaan, se pahin mitä saatoin odottaa.
"Satuin syömään hyytelöä ja siinä oli ripaus vaniljaa, jolle olen allerginen ja se siitä seuraa hirmuinen turvotus." Vastasin ympäri pyöreesti.



"Voi harmi, toivottavasti oireilu menisi ohi." Rami sanoi ja halasi lohdullisesti Carolaa.
"Joo, eiköhän se." Tuumaillen.

--


Illan humussa ja tunnelmissa maistui baarin tarjoamat juomat liiankin hyvin.




Ilta meni suurimmaksi osaksi tanssilattialla, kieppuen Ramin käsivarsilla.



Jossain vaiheessa iltaa Rami ehdotti siirtymistä porealtaaseen.



Ensin pusut olivat viattomia.




Ja pian ne kävivät tulisemmiksi. Olin niin alkoholin vaikutuksen alaisena, enkä löytänyt omia estojani. Ja tilanne vei mukanaan. Aivan liian pitkälle.

--

Tässä tämä nyt olisi. Pieni innostukseni kipinä jopa löytyi jälleen, hinku olisi kova lähteä pelaamaan, mutta seuraavaksi lähden ostamaan junalippua Tampereen reissua varten. :) Tiivis on tämäkin kuu, joten katsellaan seuraavan osan ilmestymisen ajankohtaa.

Toivon mukaan piditte osasta ja mukavaa kesää! :)

~ glien